Jun 30

Olet kokeillut kaiken, eikä mikään tunnu auttavan migreeniisi. Tässä on syy.

Olet todennäköisesti kokeillut jo monta asiaa. Särkylääkkeitä, ehkä estolääkitystä. Päänsärkypäiväkirjaa. Ruokavalion muutoksia, kahvin vähentämistä, lisää unta. Silti migreeni tuntuu tulevan silloin kun se itse haluaa, eikä mikään keino tunnu toimivan johdonmukaisesti.
Et ole epäonnistunut. Etkä ole tehnyt mitään väärin. Sinulle ei vain ole kunnolla selitetty, miksi migreeni käyttäytyy näin arvaamattomasti ja miksi yksittäiset keinot harvoin riittävät. Kun ilmiön ymmärtää, selviää myös se, mikä oikeasti auttaa. 

Sama asia laukaisee kohtauksen joskus, joskus ei

Olet ehkä huomannut tämän itse. Lasi punaviiniä aiheuttaa kohtauksen yhtenä iltana, mutta toisena ei mitään. Sama stressipäivä, sama valvottu yö, eri lopputulos. Tämä saa migreenin tuntumaan oikulta, jota ei voi ennakoida.

Se ei kuitenkaan ole oikku. Sille on selitys, ja se selitys muuttaa tavan, jolla migreeniä kannattaa lähestyä.

Migreeni on kynnyssairaus

 Nykytiedon valossa migreeni on kynnyssairaus. Kohtaus ei synny yhdestä syystä. Se laukeaa silloin, kun useiden tekijöiden yhteinen kuormitus ylittää henkilökohtaisen kynnyksesi.

Ajattele astiaa, joka täyttyy. Huono uni nostaa pintaa vähän. Stressijakso nostaa lisää. Niskan ja leuan jännitys, kuukautiskierron vaihe, kaikki kasvattavat tilavuutta ja täyttävät astiaa. Yksittäinen lasi viiniä ei kaada astiaa, jos se on muuten matalalla. Mutta jos astia on jo lähes täynnä, sama lasi viiniä riittää siihen, että raja ylittyy ja kohtaus käynnistyy.

Tästä syystä sama laukaiseva tekijä ei aina laukaise migreeniä. Yhden syyllisen etsiminen, yhden ruoka-aineen poistaminen tai yhden tottumuksen muuttaminen johtaa harvoin tulokseen. Kyse ei ole yhdestä tekijästä vaan niiden summasta.
Mitä kynnyssairaus tarkoittaa?
Kynnyssairaudessa oire ei seuraa suoraan yhdestä ärsykkeestä, vaan ilmaantuu, kun useiden tekijöiden yhteisvaikutus ylittää tietyn tason. Migreenissä tämä taso on yksilöllinen ja vaihtelee päivästä toiseen. Sama henkilö voi sietää eri päivinä hyvin erilaisia kuormia. Tämä selittää, miksi laukaisijoiden täydellinen välttäminen on käytännössä mahdotonta ja usein turhauttavaa: kaikkia tekijöitä ei voi poistaa, mutta voit vaikuttaa siihen, kuinka korkealla peruskuormituksesi on. Mitä matalammalla pohjataso pysyy, sitä enemmän pelivaraa sinulla on ennen kuin kynnys ylittyy.

Miksi niska, leuka, uni ja stressi liittyvät kaikki samaan asiaan?

Migreenin laukaisevat tekijät näyttävät erillisiltä, mutta ne eivät ole. Ne kulkevat suurelta osin saman biologian kautta.

Keskeinen tekijä on CGRP-niminen välittäjäaine sekä hermoston yleinen virittyneisyys. Kun olet pitkään ylivireänä, kun niskasi ja leukasi ovat jännittyneitä ja kun unesi on katkonaista, nämä tekijät nostavat CGRP-aktiivisuutta ja kasvattavat migreenikohtauksen riskiä. Vaikka reitit ovat erilaisia, lopputulos on sama: kun CGRP-aktiivisuutta ja kuormitusta kertyy tarpeeksi, migreenikynnys ylittyy.
Tämä on tärkeää myös siksi, että se selittää, miksi omatoiminen kuntoutus todella vaikuttaa migreeniin. Kun rauhoitat hermostoasi, vapautat leukasi ja niskasi jännitystä ja tasaat untasi, et tee epämääräistä hyvinvointitemppua. Vaikutat samaan biokemiaan, johon uusimmat migreenilääkkeetkin kohdistuvat.
CGRP ja yhteinen reitti
CGRP eli kalsitoniinigeeniin liittyvä peptidi on yksi migreenin keskeisistä välittäjäaineista. Juuri tätä molekyyliä uudet migreenilääkkeet, gepantit ja CGRP-vasta-aineet, salpaavat. Sama välittäjäaine vapautuu kuitenkin myös kehon omasta kuormituksesta. Purentalihasten jännitys lisää sen vapautumista, ja yläniskan ylimmät nikamatasot ovat hermoyhteydessä kolmoishermon tumakkeeseen, samaan rakenteeseen, joka välittää migreenikipua. Myös vuorokausirytmillä on osuutensa: CGRP-aktiivisuudessa on yöllinen vaihtelu, mikä on yksi syy siihen, että kohtaukset alkavat usein aamuyöllä tai aamulla. Tämän vuoksi niskan, leuan, unen ja hermoston rauhoittaminen eivät ole irrallisia keinoja, vaan ne vaikuttavat samaan migreenin koneistoon.

Miksi tiheä migreeni on vaarallista?

Jos kohtauksia on harvoin, hermosto ehtii palautua niiden välissä. Mutta migreenikohtaus ei pääty siihen hetkeen, kun kipu hellittää. Hermoverkko ja kipua välittävät rakenteet ovat kohtauksen jälkeen herkistyneessä tilassa, ja niiden rauhoittuminen vie aikaa.

Jos kohtaus iskee aina parin päivän välein, keho ei ehdi toipua edellisestä ennen kuin seuraava alkaa. Silloin herkistynyt tila jää päälle. Pitkään jatkuessaan tämä voi johtaa siihen, että hermosto herkistyy pysyvämmin ja migreeni alkaa kroonistua. Kroonisessa migreenissä keskushermosto on tavallaan oppinut reagoimaan herkemmin, ja kynnys on jatkuvasti matalalla.

Tästä seuraa kaksi tärkeää asiaa. Ensinnäkin migreeniä kannattaa hoitaa heti ja monipuolisesti aina kun oireita ilmenee, koska tehokas hoito vähentää herkistymistä ja suojaa kroonistumiselta. Toiseksi kroonisesta migreenistä toipuminen ei ole yhden keinon asia. Se on moniammatillinen ja pitkäjänteinen prosessi, jossa tarvitaan usein sekä elämäntapojen ja kuormituksen säätelyä että lääketieteellistä hoitoa, kuten esto- ja kohtauslääkitystä. Omahoito ja lääketiede eivät ole tässä vastakkaisia. Ne toimivat parhaiten yhdessä.
Herkistyminen ja kroonistuminen
Toistuvat ja tehottomasti hoidetut migreenikohtaukset voivat johtaa keskushermoston kipuratojen herkistymiseen. Osana tätä myös CGRP-reseptorit herkistyvät, jolloin pienempikin määrä CGRP:tä riittää laukaisemaan kipureaktion. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi ihon ja päänahan kosketusarkuutena kohtauksen aikana sekä kohtausten tihenemisenä. Kun herkistyminen etenee, raja kohtauksellisen ja kroonisen migreenin välillä hämärtyy. Tämä on yksi syy, miksi kohtaukset kannattaa hoitaa ajoissa ja riittävän tehokkaasti, eikä jäädä odottamaan, että ne menevät itsestään ohi. Kroonisen migreenin hoito kuuluu lääkärin ja tarvittaessa neurologin arvioon, ja sen rinnalla omatoiminen kuormituksen hallinta tukee toipumista. Jos kohtauksia on usein, esimerkiksi yli kahdeksana päivänä kuukaudessa, kannattaa keskustella hoitavan tahon kanssa estohoidon tarpeesta.

Mitä tästä kaikesta seuraa?

Kun migreeni on monen tekijän summa, järkevin tapa vaikuttaa siihen ei ole etsiä yhtä syyllistä, vaan laskea kokonaiskuormaa monesta suunnasta yhtä aikaa. Jokainen tekijä, jonka saat rauhoittumaan, antaa lisää pelivaraa ennen kuin kynnys ylittyy.

Käytännössä tämä etenee kolmessa vaiheessa.

Ensin tunnistat omat kuormitustekijäsi. Mikä juuri sinun kohdallasi nostaa pohjatasoa: uni, stressi, niska ja hartiat, purenta, kierron vaihe, vai jokin yhdistelmä näistä. Useimmilla tekijöitä on monta.

Sitten valitset toimenpiteet niihin tekijöihin, joihin voit vaikuttaa. Kaikkeen et voi vaikuttaa, etkä kaikkeen kerralla, eikä se ole tarpeenkaan. Moni hyötyy siitä, että aloittaa muutamasta selkeästä kohteesta.

Lopuksi teet muutokset tai harjoittelet niitä riittävän pitkään, jotta vaikutus ehtii syntyä. Hermoston ja lihasten rauhoittuminen ei tapahdu yhdessä illassa, mutta johdonmukaisella työllä peruskuormitus laskee ja kynnys nousee.

Miten migreeniohjelma soveltaa tätä?

Premius Plussan migreeniohjelma on rakennettu juuri tämän logiikan varaan. Se ei lupaa ihmeparannusta eikä yhtä temppua, vaan vie sinut järjestelmällisesti läpi niiden tekijöiden, jotka migreenikynnykseen vaikuttavat.

Ohjelmassa rauhoitat hermostoa kohtauksen aikana, vapautat purennan ja leuan jännitystä, opettelet purkamaan hermoston ylivireyttä ja rakennat arkeen tapoja, jotka pitävät kokonaiskuormituksen matalampana pitkällä aikavälillä. Mukana on harjoitteita, rauhoittavia ääniraitoja ja syventävää tietoa migreenin mekanismeista.

Ohjelma on omatoiminen. Etenet siinä itse, omaan tahtiisi, silloin kun sinulle sopii.

Lopuksi

Migreeni ei ole sattumaa. Se on kynnyssairaus, jonka taustalla on ymmärrettävä biologinen koneisto, ja siihen koneistoon voi vaikuttaa. Kukaan ei voi luvata, että migreeni katoaa kokonaan. Mutta voit oppia, miksi juuri sinun migreenisi käyttäytyy kuten käyttäytyy, ja saada keinot nostaa kynnystäsi niin, että kohtaukset harvenevat ja arki helpottuu.

Jos haluat nähdä, miltä oma kuormitusprofiilisi näyttää, voit aloittaa lyhyellä migreenikartoituksella. Se ei ole testi siitä, onko sinulla migreeni. Sen tarkoitus on auttaa sinua hahmottamaan, mitkä tekijät juuri sinun kohdallasi kannattaisi ottaa työn alle.

Tämän artikkelin tietopohjana on käytetty migreenin Käypä hoito -suositusta ja viimeaikaista CGRP-tutkimusta. Sisältö on yleistä tietoa, ei henkilökohtainen hoito-ohje. Jos sinulla on usein toistuvia kohtauksia, keskustele hoitavan lääkärin kanssa sopivasta hoidosta.
Luotu